Parsa-aika on nyt kuumimmillaan! Lähikaupassa sattui sopivasti olemaan lisäksi tarjouksessa pussillinen avokadoja ja torilta tarttui mukaan kilon rasia mansikoita, joten niistähän syntyi kevään raikkain salaatti.
Minun täytyy ensin tehdä pieni tunnustus: en oikein ymmärrä tätä jokakeväistä parsamaniaa! Älkää ymmärtäkö väärin, parsa on hyvää, mutta toisaalta eihän se kasvi oikeastaan maistu sen kummemmalta kuin mikä tahansa muukaan vihreä vihannes. Piileekö parsan viehätys lähinnä siinä, että se on nykypäivänä yksi niistä harvoista vihanneksista, joita on saatavilla vain tiettynä aikana vuodesta? Mitäs mieltä te olette – onko parsa kaiken hehkutuksen arvoista?
Tämä parsasalaatti on joka tapauksessa ihanaa sellaisenaan kevyenä lounaana tai grilliherkkujen kaverina. Jos grilli on kuumana ja parsalla herkuttelu houkuttelee enemmänkin, kannattaa kokeilla parsan grillaamista. Se on aika hyvää avokadomajoneesin kanssa!
Mansikka-parsasalaatti
2-4 annosta lisukkeista riippuen
- 1 puntti vihreää parsaa
- 1 litra mansikoita
- 1 avokado
- tammenlehtisalaattia
- villirucolaa
- kourallinen cashewpähkinöitä
Sitruuna-minttuvinegretti
- 0,5 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
- 1 (luomu)sitruunan mehu
- 1 rkl agavesiirappia
- kourallinen tuoreita mintunlehtiä
- ripaus suolaa
- Kuori parsa ohuelti ja leikkaa paloiksi. Lisää parsa nuppuja lukuun ottamatta kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen ja keitä pari-kolme minuuttia. Lisää nuput joukkoon noin puoleksi minuutiksi keittämisen loppuvaiheessa. Valuta ja jäähdytä parsat.
- Paahda cashewpähkinät
- Puolita mansikat ja viipaloi avokado. Kokoa salaatti lautaselle.
- Sekoita kastikkeen aineet yhteen sauvasekoittimella.
- Tarjoa salaatti sellaisenaan tuoreen leivän kera tai grilliruuan lisukkeena.
Lienee paikallaan tähän väliin kiittää teitä kaikkia kärsivällisyydestä! Olen varmasti tässä kevään aikana opiskelukiireessä unohtanut vastata tsiljoonaan sähköpostiin ja kommentteihinne (kiitos niistä, olen kyllä lukenut ihan jokaisen!). Ensi kuussa opiskelurupeama pitäisi olla pulkassa ja voin toivottavasti kirjoittaa ansioluettelooni tittelin ”floristi” – jatkossa tosin toivon, että minulla olisi entistä enemmän aikaa paneutua ruokahommiin :) Blogin kirjoittaminen on kyllä kaiken tämän stressin ja kiireen keskelläkin ollut ehdoton henkireikä. Kivaa, että olette kaikki edelleen kyydissä!
P.S. Ei enää niin kovin pienellä ruokablogillani on muuten nykyään Facebookissa yli 3000 tykkääjää. Mahtavaa! :) Lisäksi minua voi seurata Pinterestissä sekä Instagramissa nimellä Chocochili.
Mäkään en oikein ymmärrä parsahehkutusta. Ehkä se on sitten tosi hyvää jossain Hollannissa, missä syödään samana aamuna nostettua parsaa, mutta täällä se tuontiparsa ei tosiaan maistu mitenkään ihmeelliseltä. Pitänee testata kotimaista parsaa kesäkuun alussa tai lähteä parsalomalle. :) Syön sitä kyllä ihan mielelläni, mutta ei parsa aiheuta mussa samanlaista villiintymistä kuin vaikka varhaiskaalin ilmestyminen heviosastoille.
Jep, kyllä mäkin villiinnyn enemmän ensimmäisistä kotimaisista kesäkurpitsoista, ekoista pienistä porkkanoista ja suomalaisista uusista perunoista (jotka todellakin on kaiken hehkutuksen arvoisia!).
Parsaloma – ei hullumpi idea! :)
Oi, vaikuttaa mielettömän ihanalta! Pakko testata :)
Kannattaa kokeilla :)
Hih, ja minä kun luulin olevani ainoa! Tosiaankaan, en minäkään sen kummemmin riehaannu parsojen ilmestyttyä kauppojen hyllylle. Kyllä meillä niitäkin näihin aikoihin jonkin verran syödään, mutta enempi juurikin siksi, että sitä on kaupoissa niin rajoitetun aikaa, eli tavallaan syömisten monipuolisuutta silmällä pitäen.
Näin juuri :)
Luulen että parsavillitys perustuu siihen, että parsa on ensimmäisiä tuoreita kasviksia, joita maasta nousee. Eräänlainen kevään merkki siis. Ei siinä mitään, onhan se hyvää, ja sesonkihehkutuksia saisi puolestani olla enemmänkin, jotta ihmiset oppisivat arvostamaan makuja silloin kun ne oikeasti maistaa. Mitä jos kukaan ei enää välittäisikään vetisistä espanjalaistomaateista keskellä talvea?
Ymmärrän täysin sen, että parsaa alettaisiin hehkuttamaan Suomessa vasta sitten kun ne on täällä sesonkiruokaa, mutta kuten tuolla aiemmissa kommenteissakin mainittiin, niin eihän se puiseva tuontiparsa nyt mitään älytöntä herkkua ole. Parsavillityksen pitäisi siis alkaa täällä vasta parin viikon päästä, mutta se on ollut jo kuukauden-pari meneillään.
En ole itsekään parsasta niin järin ihmeissäni, mutta vähän samantapaiseen salaattiin tuli sitäkin silpaistua pari päivää takaperin :) Viime kesänä tein töihin evääksi melkein joka päivä tämäntyylisen salaatin silloin kun mansikkasesonki oli parhaimmillaan, paitsi ettei omassani ollut avokadoa, vaan kurkkua ja kukkakaalia, tai mitä nyt kaapista ja kasvimaalta sattui löytymään.
On se parsa vaan sellainen kevään merkki, mutta enemmän tykkään vaikkapa nuorista horsman versoista :D Parsa ja mansikat ovat kiva yhdistelmä.